Suomalainen luomututkimus on vahvasti kansainvälistä, erityisesti se kytkeytyy osaksi EU:n tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta. Niin puiteohjelma kuin EU-osarahoitteinen alueellinen rahoitus ovat avainasemassa edistettäessä luomualaa kohti kestävää, taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista luomuruokajärjestelmää.
Näin todetaan juuri ilmestyneessä Tiedolla kasvuun – Näkemyksiä vuosien 2025-2030 tutkimustarpeista- julkaisussa, mihin koottiin laajasti luomualan yritysten ja muiden toimijoiden näkemyksiä tarpeista.
Luomun tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukevat vuosien 2024-2030 EU-kumppanuudet agroekologiaan, maaperään, ruokajärjestelmiin, eläinten hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja biodiversiteettiin liittyen.
– Tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa lisäämällä luomututkijoiden ja käytännön toimijoiden yhteistyötä. Tähän panostetaan vahvasti myös EU-tutkimusrahoituksessa esimerkiksi living lab -ympäristöjen tukemisella. Siinä tuodaan yhteen eri alojen osaajat, jolloin uusin tutkimustieto siirtyy nopeammin käytäntöön, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen kertoo.
Suomalaisen luomun kehittämisessä tärkeä näkökulma on pohjoisten erityispiirteiden, ilmasto-olojen sekä alueellisesti vaihtelevien paikallisten olosuhteiden huomioiminen, mikä korostaa myös pohjoismaisen luomututkimusyhteistyön tärkeyttä.
Tiedolla kasvuun-julkaisun kaikki kieliversiot ovat nyt ilmestyneet, ja suomenkielisen julkaisun lisäksi tietoa tulevien vuosien tutkimustarpeista löytyy ruotsiksi ja englanniksi.