Sveitsissä FiBL:n tutkimuslaitoksessa tehdään maailmanluokan luomualan tutkimusta. Luomun jalostusaste on Sveitsissä korkea, koska jalostetuille sveitsiläisille luomutuotteille, kuten juustolle ja suklaalle on kysyntää markkinoilla.
Vuonna 1973 Sveitsissä toimintansa aloittanut FiBL eli Luonnonmukainen maatalouden tutkimuslaitos on maailmanlaajuisesti yksi johtavista luomutuotantoon keskittyvistä tutkimusorganisaatioista. Laitoksen toiminta on kansainvälistä ja sillä on toimipisteitä Sveitsin lisäksi Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja edustustoa myös EU:n pääkaupungissa Brysselissä.
Luomuinstituutin tutkijaryhmä tutustui heinäkuussa laitoksen toimintaan. Instituutin johtaja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtorit Anne Honkanen ja Kari Koppelmäki pääsivät perehtymään siihen, mitä sveitsiläinen maailmanluokan luomututkimus on käytännössä.
Tutkija ja luomuviljelijä Kari Koppelmäen mielestä FiBL on edelläkävijä, jonka toiminta Sveitsissä oli vaikuttavaa. Koppelmäen mukaan laitoksessa toimii noin kaksisataa tutkijaa, jotka tuottavat yhdessä runsaasti luomututkimusta.
”Sveitsissä saadaan paljon aikaan, koska yhden aihealueen ympärille on keskitetty paljon tutkijoita. Sanotaan, että suomalainen maataloustutkimus hyödyttää myös luomua, mutta Sveitsissä luomun oma tutkimuslaitos tekee tutkimusta juuri luomun lähtökohdista. Silloin tutkimuskysymysten asettelu varmasti tukee paremmin luomuviljelyä ja -tutkimusta.”
Luomumarkkinat ja eriytyneet kasvi- ja kotieläintuotanto ovat haasteita Suomessa
Sveitsin luomutuotanto on Koppelmäen mukaan pidemmällä kuin Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Luomu Suomessa 2022 -koosteen mukaan Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupoissa on noin 2,2 %. Viime vuonna yhteensä 152 suomalaista tilaa siirtyi luomuun, joista 47 oli kotieläintiloja. Vaikka luomuun siirtyy yhä enemmän toimijoita, luomun myynti laski 8 % vuodesta 2021. Koosteessa arvellaan laskun johtuvan hintojen noususta.
Koppelmäen näkökulmasta juuri markkinat ovat Suomessa iso haaste, koska luomutuotteiden kasvava kysyntä lisäisi myös alkutuotannon kysyntää. Suomessa jopa 15 % peltoalasta on luomuviljelyssä, mutta Koppelmäen mielestä se ei näy suomalaisilla markkinoilla.
”Sveitsissä on selkeästi isompi kysyntä luomulle. Luomutuotteita on siellä myös laajemmin tarjolla ja niitä pystytään viljelemään enemmän”, Koppelmäki havannoi. Koppelmäen mukaan esimerkiksi luomumaidon jalostusaste on Sveitsissä korkeampi. Suurin osa sveitsiläisestä luomumaidosta jalostetaan muun muassa juustoksi ja suklaaksi.
”Sen lisäksi Suomessa luomutuotannon kasvi- ja kotieläintuotanto ovat toisistaan eriytyneitä, mikä haastaa tehokkaan luomuviljelyn toteutumista. Suurin osa kasvituotannosta päätyy nykyisellään kotieläinten rehuksi”, Koppelmäki huomauttaa.
Pienen valtion vahvuudet
Suomi voi ottaa monessa asiassa Sveitsistä mallia. Koppelmäki lisää, että Suomella on suuri etu siinä, että se on Sveitsin tapaan pieni maa. Yhteistyötä on helppo tehdä, koska kaikki tuntevat toisensa.
”Lähtökohdat luomulle ovat Suomessa hyvät, koska tuotantojärjestelmämme on laajaperäinen, eikä liian intensiivinen. Meillä on paljon potentiaalia”, Koppelmäki kiteyttää.
Lähteet: luomu-suomessa-2022.pdf (Pro Luomu)
Teksti: Eemeli Ulmanen
Kuvat: Sari Iivonen
Jopa 85 % Sveitsin luomumaidosta jalostetaan juustoiksi ja suklaaksi. Tällä luomumaitotilalla harmaa juustolarakennus on navetan kupeessa. Maitoa ei tarvitse kuskata kauas, sillä lypsyrobotti on juustolan seinän takana. Sveitsissä luomulehmien rehun kuiva-aineesta saa olla väkirehua vain 5 % (vrt. Suomessa 40 %). Lypsylehmät tuottavat vähemmän maitoa, mutta rotuna käytetään sveitsiläisen alkuperäisrodun ja lihakarjarodun risteytystä, jolloin lihaa saadaan enemmän.
