Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneessa Hilla Taavilan opinnäytetyössä tutkittiin taimisipulin (Allium cepa L. var. cepa) käyttöä sipulin luonnonmukaisessa viljelyssä testaamalla viittä varastointiin soveltuvaa sipulilajiketta. Työn toimeksiantaja oli Luonnonvarakeskus, jonka Mikkelin toimipisteellä Karilassa kenttäkoe toteutettiin kasvukaudella 2017.
Kokeella haluttiin saada tietoa sipulilajikkeiden sadontuotosta, kasvusta, kehityksestä sekä laadusta taimisipulin luomuviljelyssä. Koe oli osa Taimisipuli-hanketta, jossa etsitään ratkaisuja luomusipulin tautiongelmiin sekä vaihtoehtoa nykyiselle istukasmenetelmälle tutkimalla taimisipulin menestymistä Suomen olosuhteissa.
Kokeessa oli mukana neljä keltasipulilajiketta ja yksi punasipulilajike. Kerranteita oli neljä ja koemallina täydellisesti satunnaistetut lohkot. Koe sijaitsi luomupellolla, jonka maalaji oli runsasmultainen hietamoreeni. Kasvukaudella kokeella mitattiin lehtien pituus, laskettiin taimitiheys sekä havainnoitiin tuleentumista sekä rikkakasvien kasvua. Kasvitautien esiintymistä tutkittiin analysoimalla viallisten sipuleiden tautitartuntoja eri havaintoaikoina. Sato korjattiin alle 50 % kasvustoista tuleennuttua. Sipulit kuivattiin, kauppakunnostettiin ja lajiteltiin kokoluokkien mukaan.
Lajikkeista Hylander tuotti suurimman terveen kuivatun kokonaissadon, 30 744 kg/ha ja sillä oli eniten suuria sipuleita. Summit-lajikkeen sipulien koko jäi pieneksi liian suuren pottikohtaisen taimimäärän vuoksi. Muilla lajikkeilla taimipoteissa oli keskimäärin neljä taimea, kun taas Summit-lajikkeella niitä oli seitsemän. Lajikkeiden satotasot olivat kohtalaisia. Fusarium-sienten tartuntoja esiintyi vain vähän ja kasvustot olivat pääosin terveitä. Hylander oli kokeen ainoa naattihomeelle resistenssi lajike.
Teksti ja kuva: Sari Iivonen
Julkaisun pysyvä osoite: http://www.theseus.fi/handle/10024/140720
