Luomuinstituutti on kuullut laajasti luomualan yritysten ja muiden toimijoiden näkemyksiä alan tutkimustarpeista tuleville vuosille ja koonnut ne Tiedolla kasvuun-julkaisuun.
Tiedolla kasvuun-julkaisu tarjoaa aluksi tilannekuvan suomalaisesta luomutuotannosta. Nurmituotantoon perustuva luomunautatalous on suomalaisen luomutuotannon vahvuus. Luomussa kotieläintuotanto on vahvasti painottunut luomumärehtijöihin; lypsylehmiin, emolehmiin ja lampaisiin. Siipikarjatuotannosta eniten on kananmunien tuotantoa, sianlihan ja broilerinlihan tuotanto luomuna on puolestaan ollut hyvin pienimuotoista. Yli puolet luomuviljasadosta on kauraa. Lähes 7 miljoonaa hehtaaria metsiä on sertifioitu luomukeruualueiksi.
Tätä vuosikymmentä voi kuvailla haasteiden ajanjaksoksi, minkä vuoksi ruoantuotannon omavaraisuuteen, taloudelliseen kannattavuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät teemat ovat nousseet näkyvämmin esille julkisessa keskustelussa.
Tarvitaan luotettavia menetelmiä ympäristövaikutuksien todentamiseen
Kunnianhimoisiksi kasvutavoitteiksi suomalaiselle luomutuotannolle vuoteen 2030 mennessä on asetettu: 25 % pelloista luomussa, luomukeruutuotannossa 14 miljoonaa hehtaaria, luomuvesiviljely käynnistetty, luomun markkinaosuus 5 %, julkisissa ruokapalveluissa luomun osuus 25 % ja luomuvienti yli 100 miljoonaa euroa. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa.
Tiedolla kasvuun -julkaisussa tutkimustarpeiden teemoina on käsitelty tarkemmin luomukasvintuotantoa, luomukotieläintuotantoa, monipuolistuvaa luomutuotantoa sekä luomua osana kestävää suomalaista ruokajärjestelmää. Esimerkkeinä peltoviljelyn tutkimustarpeista nostetaan esiin viljelykiertotutkimuksen tärkeys ravinnetalouden hallinnan, kasvinsuojelun ja maan kasvukunnon hoidon näkökulmasta. Tarvitaan myös lisää osaamista lisätä viljelyvarmuutta ja sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin, kuten kuivuuteen. Luomutuotannon monipuolistaminen vaatii viljelymenetelmien kehittämisen lisäksi myös koko arvoketjun kehittämistä ja kuluttajaymmärryksen lisäämistä.. Biologisen typensidonnan, hiilen sidonnan, pölytyspalvelun ja luontaisen biologisen torjunnan merkityksestä ja arvosta luomutuotannolle olisi tärkeää tuottaa tutkimuspohjaista tietoa.
– Yhä tärkeämpää on tuottaa arvioita kokonaiskestävyydestä ja kehittää Suomen pohjoisiin olosuhteisiin luotettavia menetelmiä ympäristövaikutuksien todentamiseen, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen painottaa.
– Olisi tärkeää myös ymmärtää paremmin suomalaisten ruoankulutus- ja ostotottumuksia, eri kuluttajaryhmien mieltymyksiä ja asenteita luomuruokaa kohtaan suhteessa ruokavalion kestävyyteen ja terveellisyyteen. Erityisesti luomukotieläintuotteiden hyväksyttävyys kuluttajien keskuudessa on keskeinen tutkimusaihe.
Luomututkimuksen tulevaisuuden näkymä
– Näinä aikoina omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tarpeet nousevat väistämättä esiin luomutuotannossakin. Omavaraisuuden oletetaan olevan lähtökohtaisesti suurempaa luomussa kuin tavanomaisessa tuotannossa, koska luomuun kuuluu nojautuminen luonnonkiertoihin kuten ravinteiden kierrätykseen. Luomun tuotantoehdoissa edellytetään biologisen typensidonnan hyödyntämistä ja ravinteiden kierrätystä kasvintuotannossa sekä tietynasteista rehuomavaraisuutta kotieläintuotannossa. Tutkittua tietoa luomutuotannon omavaraisuudesta on kuitenkin vielä vähän.
Nopeasti etenevä teknologiakehitys muuttaa myös luomualan tutkimusta ja mahdollistaa uudenlaisten tutkimusmenetelmien ja tutkimuskysymysten tarkastelua. Esimerkkinä kasvintuotannossa täsmäviljely, droneavusteinen kasvustojen ja kasvintuhoojien tarkkailu ja robotiikan kehittyminen voivat mahdollistaa entistä tehokkaampaa ja tarkempaa viljelysuunnittelua sekä viljely- ja kasvinsuojelutoimien kohdennusta ja ajoitusta.
Suomalainen luomututkimus osana globaalia verkostoa
Luomuinstituutti on Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteinen luomuasiantuntijoiden verkosto. Tutkimustarpeita seuraavalle viidelle vuodelle työstettiin laajasti yhdessä verkoston asiantuntijoiden ja luomualan toimijoiden kanssa useissa työpajoissa vuoden 2024 aikana.
Suomalainen luomututkimus vastaa myös globaaleihin tutkimuskysymyksiin sekä tukee tavanomaisen maataloustuotannon siirtymää kohti kestävämpiä ja eettisempiä tuotantomenetelmiä.
Lisätietoja
Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen p. 029 5322 882
Julkaisu on ilmestynyt suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.