Tiloja etsitään Laidunnuksen rooli Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä -tutkimushankkeeseen

Suomessa on käynnistymässä tutkimus laidunnuksen roolista maatalousluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Tutkimukseen etsitään lypsy- tai lihakarjatiloja  Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueilta.

Tutkimusryhmä on  kiinnostuneet myös maatiloista, joilla ei ole karjalaidunnusta (esim. vasikkakasvattamot ja pihatot). Osallistumalla autat edistämään kestävää maidon- ja lihantuotantoa Suomessa ja saat tietoa sekä oman tilasi että muiden mukana olevien tilojen lajiston monimuotoisuudesta. Tutkimusta on suunniteltu ja sitä viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä useiden tahojen kanssa. Mukana ovat tällä hetkellä Luomuinstituutti, Maanomistajain Liitto, Pihvikarjaliitto, ProAgria ja Valio.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa erilaisten laidunnuskäytäntöjen vaikutuksista maatalousluontoon sekä laiduntamisen mahdollistavista tekijöistä. Tutkimuksen avulla saadaan hyödyllistä tietoa myös siitä, miten suomalainen maidon- ja lihantuotanto pystyy ylläpitämään luontoa maaseudulla. Maitotilat voivat halutessaan osallistua myös rinnakkaistutkimukseen, jossa selvitetään laiduntamisen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin.

Tutkimus nojaa osallistuvien tuottajien näkemyksiin laiduntamisen käytännöistä. Tuloksista viestitään tiedeyhteisössä, tuottajajärjestöille ja tutkimuksen osallistujille. Tutkimuksen osallistujille lähetetään kirje, jossa kerrotaan uusimmat sekä koko tutkimuksen että kyseessä olevan tilan tilakohtaiset tulokset. Osallistumalla saat tietoa esimerkiksi erilaisten monimuotoista maatalousympäristöä osoittavien hyönteis- tai lintulajien esiintymisestä tilasi alueella ja siitä, miten voisit laidunnuskäytännöillä parantaa tilasi luonnon monimuotoisuutta.

Käytännössä tiloilla tehdään  lintu-, hyönteis- ja kasvillisuusselvityksiä  ja esitetään kysymyksiä tilan laidunnuskäytännöistä ja peltojen käytöstä. Lajistotutkimukset tutkimusryhmä hoitaa itsenäisesti ja kysymykset esitetään tilakäynnin yhteydessä tai puhelimitse. Muuta osallistumista ei tutkimuksen kuluessa vaadita.

Linnusto-, hyönteis- ja kasvillisuuslajistoaineiston keräämiseksi vierailut (3-4 kertaa) karjatilan alueella toteutetaan  toukokuun ja heinäkuun välillä.  Kottaraisen ja haarapääskyn poikastuottoa selvitetään laskemalla poikasten määrä rengastuksen yhteydessä. Siten pyydämme lupaa kolmen kottaraispöntön sijoittamiseen tilan pihapiiriin ennen seuraavaa pesimäkautta. Vierailuajankohdista ja liikkumisesta tai mahdollisesta rajoituksista sovitaan etukäteen, jotta niistä ei aiheudu haittaa tilan töille.

Kaikki hankkeessa työskentelevät perehdytetään karjatilojen tautiriskeihin ja sopiviin työskentelytapoihin niiden huomioimiseksi. Jalkineet desinfioidaan tilojen välillä liikuttaessa. Karjatilojen rakennuksissa tapahtuvien haarapääskyrengastusten yhteydessä rengastajat käyttävät suojavarusteita. Muita käyttämiämme tutkimusvälineitä (esim. hyönteispyydyksiä) ei siirretä tilalta toiselle.

Tutkimuksesta saatavia tietoja käsitellään ja analysoidaan yleisellä tasolla ja tilakohtaisia tietoja ei julkaista. Säilytämme aineistoja aineistonhallintasuunnitelman mukaisesti tutkimushankkeen tietokannoissa, joihin pääsee vain vastuullinen tutkija ja ne hävitetään tutkimushankkeen päätyttyä.

Monitieteiseen tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Aleksi Lehikoinen, Andrea Santangeli) sekä Helsingin yliopiston maataloustieteiden osastolta (Irina Herzon, Jarmo Juga) ja Kestävyystieteen instituutista (Annukka Vainio). Tutkimuksen rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö.

Jos kiinnostuit tutkimukseen osallistumisesta tai tarvitset lisätietoja, olethan yhteydessä tutkija Sanna Mäkeläiseen.

FT Sanna Mäkeläinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

puh. +358400972037

sähköposti: sanna.makelainen@helsinki.fi