Vastikään julkaistu Luonnonvarakeskuksen (Luke), Helsingin sekä Turun yliopistojen yhteinen tutkimus selvitti maaperäeläinten kuten sukkulamatojen, mikroniveljalkaisten, änkyrimatojen ja lierojen runsautta ja monimuotoisuutta luonnonmukaista ja tavanomaista tuotantotapaa edustavilla koealueilla. Luken ylläpitämällä Toholammin tutkimuskentällä luomutuotannon pitkän ajan vaikutuksia on tutkittu jo vuodesta 2001, ja koeasetelma jäljittelee viljatilan sekä rehuntuotannossa olevan maitotilan viljelyä.
Luomuviljelyn on arveltu vaikuttavan suotuisasti maaperäeläimiin
Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, vähentääkö tavanomainen viljely maaperäeläinten monimuotoisuutta. Tavanomaisella viljelyllä tarkoitetaan yleensä väkilannoitukseen, torjunta-aineisiin ja yksipuoliseen viljelykiertoon perustuvaa viljelyä. Aiemman trooppisissa ja lauhkeissa ilmasto-olosuhteissa kerätyn tietämyksen mukaan maitotilojen lannan käyttöön perustuva luomuviljely yhdessä pitkän viljelykierron kanssa suosii maaperäeläinten monimuotoisuutta.
Luomuviljelyssä yleisesti käytettävien käytänteiden, kuten esimerkiksi monipuolisen viljelykierron ja eloperäisten lannoitteiden, on arveltu vaikuttavan suotuisasti maaperään nimenomaan maaperäeliöiden kautta, koska ne pitävät yllä maan hyvää rakennetta ja tehostavat ravinteiden kiertoa. Viljelytavan vaikutukset maaperäeläimiin voivat kuitenkin olla erilaisia ilmastoltaan viileämmillä viljelyvyöhykkeillä johtuen eroista maaperätyypeissä ja sääolosuhteissa. Perinteisten morfologiaan perustuvien menetelmien lisäksi tutkimus hyödynsi sukkulamatojen monimuotoisuuden tutkimisessa uusia DNA:han perustuvia menetelmiä.
Luomuviljatilalla joidenkin maaperäeläinten esiintyvyys runsainta
Tulokset osoittivat, että tuotantotapa (luomu vs tavanomainen) ei ollut olennaisin maaperäeläinten runsautta tai monimuotoisuutta selittävä tekijä. Lähes kaikki maaperäeläinryhmät esiintyivät runsaampina maitotilalla verrattuna viljatilaan riippumatta tuotantotavasta. Sen sijaan lierojen ja änkyrimatojen tiheys oli luomuviljellyllä viljatilalla selvästi suurempi verrattuna tavanomaisesti viljeltyyn viljatilaan.
Tutkijat havaitsivat myös, että DNA-aineistosta laskettujen sukkulamatojen ZOTU-määrä, joka vertautuu lajien lukumäärään, oli myös luomuviljellyllä viljatilalla kymmenkertainen verrattuna tavanomaisesti viljeltyyn. Aiemmin samoilla pelloilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että mikrobien toiminta ja biomassa olivat suurempia luomuviljellyllä viljatilalla verrattuna tavanomaisesti viljeltyyn.
Tavanomaisen tuotantotavan viljatilan peltolohkot poikkesivat toisista käsittelyistä siten, että niitä oli muokattu useammin eivätkä ne olleet toisista käsittelylohkoista poiketen saaneet lainkaan karjanlantaa. Niiden viljelykierto ei myöskään sisältänyt yhtään nurmivuotta, vaan ne edustivat yksipuolista viljelyä. Nämä erot selittävät todennäköisesti ainakin osin tavanomaisen viljatilan muista poikkeavat tulokset.
Tuotantosuunta luo olosuhteet maaperäeliöstölle
Tutkijat toteavat, että tuotantosuunta vaikuttaa maaperäeläinyhteisöön suuresti. Tuotantosuunta määrittää viljeltävän kasvin (vilja- vs rehukasvi) ja viljelymenetelmän mukaan lukien maan muokkaustiheyden ja käytettävän lannoituksen, ja luo siten maaperään tietynlaiset olosuhteet, jossa maaperäeliöstö sopeutuu elämään. Eloperäisellä lannoitteella, jollaisena tässä tutkimuksessa oli karjan lanta, on merkittävä positiivinen vaikutus maaperäeliöiden monimuotoisuuteen. Tutkijat tähdentävät, että vertailtaessa luomu- ja tavanomaisen tuotantotavan peltojen maaperäeläinyhteisöjä, tuotantosuunnan vaikutus on aina muistettava ottaa huomioon.
Teksti: Krista Peltoniemi, Marleena Hagner, Riitta Lemola, Visa Nuutinen, Sannakajsa Velmala
Tieteellinen artikkeli:
Marleena Hagner, Ida Pohjanlehto, Visa Nuutinen, Heikki Setälä, Sannakajsa Velmala, Eero Vesterinen, Taina Pennanen, Riitta Lemola, Krista Peltoniemi, 2023. Impacts of long-term organic production on soil fauna in boreal dairy and cereal farming. Applied Soil Ecology. 189, 104944. https://doi.org/10.1016/j.apsoil.2023.104944