Tutkijahaastattelu: Sannakajsa Velmala

Tutkijahaastattelu: Sannakajsa Velmala

Luomuinstituutti kävi kesällä 2018 tutustumassa Luonnonvarakeskuksen Viikin laboratorioihin, joista löysimme biologi Sannakajsa Velmalan tutkimasta näytteitä maaperän sienirihmastoista.

Sannakajsa Velmala ja Tuija Hytönen työssään Luonnonvarakeskuksen laboratoriossa 3.7.2018.

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Sannakajsa Velmala ja olen taustaltani biologi. Tällä hetkellä tutkin Lukessa (Luonnonvarakeskus) sieni-juuri-symbioosia sekä puilla että viljelykasveilla. Tutkin myös kasvien juurten kasvua.

Miten olet päätynyt Luonnonvarakeskukseen töihin?

Aloitin väitöskirjan tekemisen Metsäntutkimuslaitoksella vuonna 2009, ja valmistuin tohtoriksi vuonna 2014. Vuonna 2015 syntyi Luonnonvarakeskus, jossa jatkoin tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkimme kuusen juuriston kasvua. Se hanke on jo päättynyt. Jatkoin uraani Lukella, kun osallistuin Luke Leads – tutkimushanke –kisaan sipulin viherlannoituskasvien ja sienijuuri-yhteisöjen tutkimuksella, ja tähän saatiin sitten rahoitus vuodelle 2018.

Sannakajsa tutkimuksen alkuvaiheessa työskentelemässä maaperänäytteiden kanssa.

Kerro omista tutkimuksistasi?

Olen ollut kahdeksan vuotta mukana tutkimuksessa, jossa tutkittiin kuusen juurten kasvua taimivaiheessa ja sitä, kuinka alttiita metsäpuiden taimet ovat muodostamaan hyviä sieni-juuri-symbiooseja, erilaisten alkuperien vaikutusten näkökulmasta.

Tällä hetkellä olen sienijuuritutkijana mukana sipulin luomuviljelyyn keskittyvässä hankkeessa, jossa tutkitaan miten viherlannoituskasvit muokkaavat maan mikrobistoa ja sieni-juuri-yhteisöä. Ensimmäiset kesän näytteet on nyt haettu Mikkelin taimisipulikoealalta ja Piikkiön astiakokeesta, jossa kymmenen litran astioissa on erilaisia viherlannoituskasveja, mm. lupiinia ja valkosinappia, apilaa, hunajakukkaa ja virnaa.

Valokuva Pirjo Kivijärven taimisipulikokeesta Mikkelistä, josta Sannakajsa tutkii sienijuuriyhteisöjä.

Onko tällaista tutkimusta aiemmin tehty?

Sienijuuria ja sienijuurisieniä on tutkittu maailmalla pitkälti toista sataa vuotta, ja Suomessakin todella pitkään, ja monesta näkökulmasta. Tietoa siis on, mutta se pitää osata löytää ja soveltaa tänne pohjoisen olosuhteisiin. Meidän maaperämme on erilaista kuin Keski-Euroopassa, Aasiassa tai Yhdysvalloissa. Tutkimustiedosta pystytään soveltavan tutkimuksen avulla tuottamaan tietoa esimerkiksi luonnonmukaisen ruoantuotannon tarpeisiin ja tuotekehittelyyn.

Maa- ja juurinäytteenottoa taimisipulikokeesta elokuussa 2018.

Oletko aina ollut kiinnostunut sienistä?

Olen aina ollut kiinnostunut kasvien terveydestä, niiden fysiologiasta ja kasvusta. Väitöskirjatyön ohessa ymmärrys kasvien ja mikrobien vuorovaikutuksesta on lisääntynyt ja kasvi-mikrobi-vuorovaikutukset, niin tautien näkökulmasta kuin myös hyödyllisten mikrobien näkökulmasta, ovat tulleet todella kiinnostaviksi.

Olen myös intohimoinen hyötykasviviljelijä, ja tämä Luke Leads- hanke on mahdollistanut sen, että voin yhdistää oman intohimoni hyötykasviviljelyä kohtaan tähän tutkija -minääni.

Omassa puutarhaharrastuksessani minua on kiinnostanut eri kasvien vuorovaikutukset toisiinsa nimenomaan mikrobiston näkökulmasta. Sen näkee kirjallisuusesimerkkien kautta, mutta myös konkreettisesti, että kasvit hyötyvät toisista kasveista ympärillään.

Maaperästä voidaan suodattaa keräsienten itiöitä.

Teidän tutkimuksenne, sienirihmastokokeet, voisivat siis edesauttaa erilaisten mineraalilannoitteiden vähentämistä, jos tehokas symbioosi pystyy tarjoamaan kasville mm. tarvittavan määrän fosforia?

Jos hyvin käy, pystymme antamaan suosituksia sopivista viherlannoituskasveista ja voisimme ohjeistaa, mitä kannattaisi viljellä esimerkiksi ennen sipulia tai porkkanaa. Näin pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman monipuolinen sieni-juuri-yhteisö yksivuotisille vihanneksille. Sienijuurisieniä on kaikkialla ympäristössä, erityisesti itiöinä, mutta ei ole välttämättä yhdentekevää, mikä laji on kyseessä. Tutkimuksemme olettamus on, että jos sieniyhteisö on monipuolinen, kullekin kasville löytyy sieltä kaikkein sopivimmat kumppanit.

Tähän tutkimukseen liittyen meillä voi olla esituloksia esitteillä aikaisintaan alkukeväästä (2019), siitä, millaisia monimuotoisuuseroja me mahdollisesti löydämme. Jos me onnistumme eristämään sienikantoja, meillä voisi olla ensi kesänä oma sienikanta, jota voisimme esimerkiksi kukkaruukku-kokeessa käyttää. Tämä siis siinä tapauksessa, että kaikki onnistuu.

Miten työsi liittyy luomuun?

Teemme yhteistyötä Mikkelin luomukoealueilla työskentelevien viherlannoituskasveja tutkivien henkilöiden kanssa. Myös astiakokeemme on ideoitu Mikkelin luomukenttäkokeiden pohjalta. Sienijuuriyhteisöt ovat kiinnostavia erityisesti sellaisissa ympäristöissä, joissa lannoitustasot jäävät alhaisiksi, eli missä ei voida käyttää erilaisia torjunta-aineita ja väkilannoitteita, joita tavanomaisen viljelyn puolella käytetään.

Tutkimuksemme tuloksia pystytään hyödyntämään sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa, mutta luomuviljely ja kotipuutarhaviljely hyötyvät tästä eniten.

Mitä teidän laboratoriossa voi luomuun liittyen tutkia?

Meidän Viikin laboratoriomme on ympäristömikrobiologian ja molekyylibiologia laboratorio, eli me pystymme täällä tutkimaan mm. DNA-markkerialueita ja tunnistaa sekvenssien perusteella kasveihin assosioituvia mikrobeja; myös patogeeneja.

Luken Viikin tiloissa ei ole suuria kasvihuoneita, mutta täällä meillä on valmiudet perustaa esimerkiksi olosuhdekaappikokeita.

Luomun näkökulmasta kiinnostavia tutkimuskysymyksiä voisivat olla vaikka sienijuurten vaikutus kasvien stressinsietokykyyn tai ravintopitoisuuteen.

 

Veriapilan mikrobiston suodattamista puhdistetulla vedellä.

Lopuksi haluaisimme tietää, että jos sinulla olisi kaikki maailman resurssit, niin unelma-tutkimuksesi olisi…?

Jos olisi kaikki maailman resurssit, niin tutkisin kaikki käytettävimmät viherlannoitus- ja syyskerääjäkasvit, ja kävisin ihan kaikki läpi pohjamutia myöten, että mitä kaikkea niiden mikrobistosta löytyisi – sekä bakteerit, sienet, arkit ja eläimet. Sieltä tunnistettaisiin sitten kirjallisuuden perusteella jo hyviksi todetut sekä pyrittäisi löytää uusia. Sitten tietysti pyrittäisi tuottaa niitä kaikkia. Ehkä niistä pystyttäisiin sitten tekemään ristiymppäyksiä ja kaupallisia tuotteita. Jos meillä olisi ihan loputtomat resurssit.

Kiitos haastattelusta Sannakajsa!

 

Tänne päivitetään tietoa Keräsienijuuret viljelykäytäntöjen optimointityökaluna – hankkeesta:

 

Keräsienijuuret viljelykäytäntöjen optimointityökaluna

 

 

Teksti: Maija Rantala