Eurooppalaiset tutkimuslaitokset sopivat tutkimuksen tiekartasta kemiallisista kasvinsuojeluaineista luopumiseksi

Eurooppalaiset maatalouden tutkimuslaitokset allekirjoittivat yhteisen aloitteen kemiallisista torjunta-aineista luopumiseksi Pariisissa 23. helmikuuta. Towards Chemical Pesticide-free Agriculture -aloitteen tarkoituksena on korostaa ei-kemiallisten kasvinsuojelumenetelmien tutkimuksen tarpeellisuutta ja ohjata tutkimusrahoitusta suuntaan, joka mahdollistaa ei-kemialliseen kasvinsuojeluun siirtymisen Euroopassa. Aloitteen allekirjoittajina on 24 tutkimuslaitosta 16 Euroopan maasta, Suomesta Luonnonvarakeskus (Luke).

Tavoitteen tukemiseksi aloitteen allekirjoittajat pyrkivät luomaan tieteellisen tiekartan osaksi Euroopan komission käynnistämää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen on myös osa EU:n tuoretta ”Pellolta pöytään” -strategiaa, jolla halutaan vähentää maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia muun muassa luomuviljelyn osuutta kasvattamalla.

”Maatalouden muutoksen laajamittainen omaksuminen vie aikaa, eikä se tapahdu ilman poliittista ohjausta. Maatalouden tutkimusresurssien pitkäjänteinen suuntaaminen tutkimusohjelmiin, jotka tuottavat tietoa luonnonmukaisten ja agroekologisten viljelymenetelmien kehittämiseen sekä viljelijöiden neuvontaan ja koulutukseen auttaa lisäämään ruoantuotannon kokonaiskestävyyttä”, aloitteen valmistelussa mukana ollut Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö Sari Autio Lukesta sanoo.

Maatalouden ympäristövaikutukset, kuten synteettisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden vaikutukset maaperään, eliöihin ja veden laatuun herättävät huolta ympäri Eurooppaa. Kuluttajat ovat entistä vaativampia elintarvikkeiden turvallisuuden ja ympäristövaikutusten suhteen, mikä näkyy esimerkiksi luomutuotteiden kysynnän kasvuna. Aloite on ajankohtainen myös siksi, että vuosi 2020 on kansainvälinen kasvinterveysvuosi.

”Luke haluaa olla mukana eurooppalaisen maataloustutkimuksen kärjessä kehittämässä uusia kokonaisvaltaisia ja viljelijälle kannattavia viljelymenetelmiä, joissa tavoitellaan kasvinterveyttä muun muassa lajikekestävyyden, viljelykierron ja ravinnetasapainon avulla”, sanoo Luken puolesta aloitteen allekirjoittanut hallintojohtaja Ilkka P. Laurila.

Ilmaston lämpeneminen tuo uusia tarpeita kasvinsuojeluun

Ilmaston muuttuessa viljelykasvejamme uhkaavat muuttuviin oloihin sopeutuvat kasvintuhoojat. Kasvinjalostuksessa on tavoiteltava paitsi parempaa kestävyyttä kasvintuhoojia vastaan myös sopeutuvuutta muuttuviin ilmasto-oloihin.

”On opittava paremmin ymmärtämään viljelykasvien ja muiden lajien keskinäisiä suhteita, monimuotoisuutta ja vaikutusmekanismeja peltoekosysteemissä. Biologisten kasvinsuojeluaineiden kehittämisen tarve korostuu, koska niitä on toistaiseksi käytettävissä hyvin vähän”, Sari Autio sanoo.

Järjestelmän muutos kohti kemikaalitonta kasvinsuojelua koskettaa monia yhteiskunnan sektoreita. Tutkimusta tarvitaan myös muutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä seurausvaikutuksista ympäristölle, taloudelle ja kansainväliselle kaupalle.

Lisätietoa:

Sari Autio, Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö, Luonnonvarakeskus, sari.autio@luke.fi

Ilkka P. Laurila, hallintojohtaja, Luonnonvarakeskus, ilkka.p.laurila@luke.fi