Uskallusta, uusia markkinoita ja brändin luomista – siinä lääkkeitä luomun kasvuun

Luomullako etumatkaa Etelä-Savolle -seminaari Mikkelin Kenkäverossa ma 9.2.2015 kirvoitti innostunutta keskustelua siitä, miten luomu saadaan tuomaan kilpailuetua Etelä-Savolle.

Avauspuheessaan luomun kehittämistarpeista maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti esiin muutosta vaativia tekijöitä. Mäkinen muistutti, että globaali kauppatilanne vaikuttaa väistämättä myös Etelä-Savoon. Luomutuotteiden kysyntään tulisi saada luotua ennustettavuutta ja vakaampia markkinoita, jotta luomutuotantoon uskalletaan panostaa. Etelä-Savoon tulisi saada lisää jatkojalostusta. Luomutuotteita tulisi saada kansainvälistymisen kautta myös ulkomaan markkinoille esimerkiksi Kiinaan, jossa luomutuotteilla on kysyntää ja niitä arvostetaan. Mäkinen toivoi kaupan vahvempaa roolia tuotteiden markkinoimisessa kuluttajille. Lain ja valvonnan tulisi rasittaa tuottajia ja muita toimijoita mahdollisimman vähän.

Aamupäivällä Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen esitteli Luomuinstituutin vakiinnuttaminen -hankkeen toimenpiteitä mm. Etelä-Savossa toteutetun luomuliha- ja kasvisketjukokeilun, jossa testattiin miten maakunnassa tuotettu luomuliha ja -kaali saadaan paikallisiin julkisiin ruokapalveluihin, ravintolaan ja kuluttajalle. Viestintäsuunnittelija Heli Peltola Luomuinstituutista kuvasi luomutiedottamisen kautta saavutettuja tuloksia.

Jukka Rajala Ruralia-instituutista kertoi viljelijöiden osaamisen kehittämisestä Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -hankkeessa. Hän muistutti, kuinka tärkeää on löytää informaatiotulvasta olennainen tieto, joka sitten tulee jalostaa käytännön osaamiseksi. Markku Virtanen ja Sinikka Mynttinen Aalto yliopiston Pienyrityskeskuksesta kertoivat samassa hankkeessa toteutetusta luomuarvoketjuselvityksestä, luomuyritysten liiketoimintavalmennuksista ja valmennuksen tueksi tuotetuista videosta ja yrityscaseista.

Marjo Särkkä-Tirkkonen Ruralia-instituutista nosti esiin ruokaväärennökset ja kertoi Authentic Food -hankkeessa kehitetyistä menetelmistä luomun luotettavuuden testaamiseen.

Kommenttipuheenvuorossa MTK Etelä-Savon puheenjohtaja Juha Paajanen suositteli vahvempaa etunojaa luomun kehittämiseen. Hän muistutti, että Etelä-Savossa on menestyviä pieniä ja suurempia luomutuottajia, joiden antama esimerkki on uskallettava nostaa rohkeammin esille. Luomusta on jo nykyisellään otettu paljon oppia myös tavanomaisen viljelyn puolella.

Iltapäivän paneelissa puhuivat eduskunnan maatalousvaliokunnan pj., kansanedustaja Jari Leppä, johtaja Maija Puurunen ELY-keskuksesta, palvelu- ja kehityspäällikkö Pekka Häkkinen, ProAgria Etelä-Savosta, päivittäistavarakaupan myyntipäällikkö Jari Liimatainen Mikkelin Prismasta sekä yrittäjä Anttu Rautio Siiskosen leipomosta, vihannesviljelijä Antti Vauhkonen Kalliolan luomutilalta ja lihantuottaja, yrittäjä Esko Rissanen Hyvätuuli Highlandista.

Lääkkeeksi luomutuotannon pieneen volyymiin ja luomuraaka -aineiden puutteeseen ehdotettiin, että tavanomaisen tuotannon yrityksiä tulee haastaa siirtymään luomuun. Ei riitä, että on tuotantoa, ruoka pitää saada kauppaan, muistutti kansanedustaja Leppä. Kauppa on valmis ottamaan valikoimaan uusia luomutuotteita, kunhan niitä tarjotaan kokeiluun ja kysyntää löytyy, lupasi Jari Liimatainen Prismasta. Hän myös muistutti, että kauppa toimii kuluttajarajapinnassa, ja sen on mahdollista välittää luomuketjun kehittämiseen kuluttajan tarpeita ja toiveita. Mikkelin Prismassa luomutuotteiden osuus on tällä hetkellä 1,2 % myynnistä ja valikoimasta löytyy 600 luomutuotetta.

Useissa puheenvuoroissa toivottiin lisää sujuvuutta ja neuvonnallista otetta luomutuotannon ja elintarviketuotannon käytännön valvontaan. Erityisesti pienyritykset kokevat valvontakäytännöt niin raskaiksi, että ne vaikuttavat halukkuuteen siirtyä luomuun tai aloittaa jatkojalostus. Valvonnan järkeistämisellä on vaikutusta työn kuormittavuuteen, yritysriskien hallintaan ja jopa yritystoiminnan kannattavuuteen.

Puurunen ja Leppä olivat yhtä mieltä siitä, että Etelä-Savossa on kaikki ainekset luomun edelläkävijäksi, kunhan Saimaan puhtaat vesistöt, maaperä ja maakunnan erityisluonne saadaan jalostettua todelliseksi Saimaa-brändiksi. Ennen kaikkea tarvitaan vieläkin tiiviimpää yhteistyötä kaikilla tasoilla luomutuotannon, -jalostuksen ja kaupan kasvattamiseksi.

Seminaarin järjestivät Luomuinstituutti, Helsingin ylipiston Ruralia-instituutti, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus sekä Luomuinstituutin vakiinnuttaminen -hanke ja Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -hanke.

Luomulla etumatkaa videot ja yrityscaset