Vesistöjä kuormittavat typpihuuhtoumat muodostavat merkittävän osan maatilojen ympäristövaikutuksista. Viljelijöille vesistöihin valuvat lannoitteet ovat taloudellinen rasite, ilman että niistä saataisiin hyötyä sadon muodossa.
Luomun sadot, tavanomaisen huuhtoumat
Typpihuuhtoumien seurantaa on nyt kehitetty tilatasolle.Tammikuun alussa julkaistussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa kehitettiin tilatasolle sopivia typen huuhtoutumismalleja luomuviljelyn ympäristövaikutusten arviointiin. Tutkimus perustui vuosina 2001–2016 Toholammin ja Yönin huuhtoumakentiltä kerättyihin typpihuuhtoumamittauksiin.
Kentillä oli käytetty sekä tavanomaisia että luomulle ominaisia viljelykiertoja. Huuhtoumia tutkittiin vuositasolla, ja merkittäviä huuhtoumaa ennustavia tekijöitä olivat sademäärä, tuotantotapa (luomu vai tavanomainen) ja tuotantosuunta (vilja- vai maitotila).
Kuivemmat vuodet ja luomuviljely ennakoivat pienempää huuhtoumaa. Nykyiset elinkaariarvioinnissa käytetyt huuhtoumamallit eivät kuitenkaan huomioi tuotantotapaa.
Luomuviljelyn ympäristövaikutusten päivittämiseen onkin siis pikaista tarvetta – luomutuotteille tehdyt arviot, joissa oletetaan luomun satotasot, mutta tavanomaisen viljelyn huuhtoumat, eivät ole kestävällä pohjalla.
Lannoitusmäärä ei kerro kaikkea
Lannoitusmäärällä tai typpitaseella ei havaittu olevan selvää yhteyttä huuhtoumaan. Huuhtouman muodostuminen vaikuttaisi olevan sen verran monimutkainen prosessi, että lannoitusmäärä, biologinen typensidonta ja typpisato eivät yksinään riitä selittämään merkittävää osaa huuhtoumamäärien vaihtelusta.
Toisaalta syksyllä tehty maaperän nitraattitypen mittaus osoittautui erityisesti savimailla hyväksi huuhtoumamäärän indikaattoriksi. Tutkimustulosten perusteella yksittäiset syksyllä tehtävät nitraattityppimittaukset voisivat antaa viljelijöille lohkokohtaista tietoa heidän typpihuuhtoumistaan. Mittausten perusteella viljelijät voisivat säätää tasapainottaen seuraavan vuoden lannoitemääriään satomäärät ja lannoitekustannukset.
Koko maan kattava huuhtoumamalli
Tutkimus rajoittui hieta- ja savimaihin, mutta jatkokehitys on jo meneillään ennustemallin laajentamiseksi eloperäisille maille. Jatkotutkimuksessa tullaan hyödyntämään mittauksia useilta eri huuhtoumakentiltä viimeisen neljän vuosikymmenen ajalta. Lopputuloksena syntyvää mallia voitaisiin soveltaa koko maassa, niin sijainnista kuin tuotantosuunnasta tai -menetelmästä riippumatta.
Teksti: erikoistutkija Joel Kostensalo; Luke
Tieteellinen artikkeli:
Joel Kostensalo, Riitta Lemola, Tapio Salo, Liisa Ukonmaanaho, Eila Turtola, Merja Saarinen (2024). A site-specific prediction model for nitrogen leaching in conventional and organic farming, Journal of Environmental Management 349, 119388. Artikkeli on vapaasti luettavissa osoitteessa: https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2023.119388