Luomutuotantoa kritisoidaan usein alhaisista satotasoista. Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta saadulla rahoituksella LuoVaMix -hankkeelle vuosille 2022–2024 testataan ja kehitetään viljelyteknisiä keinoja nostaa satotasoja, lisätä viljelyvarmuutta ja viljelyn monipuolisuutta. Satotasojen nosto ja viljelyvarmuuden parantaminen ovat keinoja lisätä hiilen sidontaa ja luomutuotannon ilmastokestävyyttä.
Tilastoista lisää ymmärrystä luomupotentiaalista
”Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että luomutuotannossa satotasot jäävät keskimäärin neljänneksen alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Vaihtelua on kuitenkin paljon kasvilajeista ja viljelyolosuhteista riippuen. Luomusatotilastojen perusteella viljojen satotaso jää Suomessa keskimäärin 40 % alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Palkokasveista härkäpapu ja herne pärjäävät luomussakin suhteellisen hyvin, ja niiden satotasot jäävät keskimäärin viidenneksen pienemmäksi kuin tavanomaisessa tuotannossa”, hankkeen vetäjä Sari Iivonen Luomuinstituutista kertoo.
Jotta satotasoja voitaisiin Suomessa kasvattaa, olisi ensin hyvä saada lisää tietoa niiden vaihtelusta tilojen ja alueiden välillä. Hankkeessa tarkastellaan luomusatojen kehitystä eri viljelykasveilla Luken keräämän pitkäaikaisen luomusatotilaston avulla. Tässä tarkastelussa huomioidaan aineiston sisäinen vaihtelu vuosittain ja pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös etsiä taustamuuttujista selittäviä tekijöitä keskimääräistä korkeammille luomusadoille.
Sekaviljely ja syyskylvöiset valkuaiskasvit satovarmuutta parantamassa
Sekaviljelyllä ja viljelykiertojen monipuolistamisella voidaan kansainvälisen tutkimuksen perusteella parantaa luomun satovarmuutta. Erityisesti palkokasveja sisältävä sekaviljely voi olla potentiaalinen keino saavuttaa korkeampia satotasoja ympäristökestävästi ja samalla lisätä valkuaisomavaraisuutta. Hankkeessa selvitetään kaksi-kolmilajisten seosten menestymistä, satoisuutta ja ekologisia etuja verrattuna yhden lajin kasvustoihin.
Tavoitteena on tuottaa tietoa syyskylvöisten siemenvalkuaiskasvien menestymisestä Suomessa. Kevätmuotoisten valkuais- ja energiakasvien (herne, härkäpapu, öljykasvit) luomuviljelystä on jo sekä tutkimusta että kokemusta käytäntöön siirrettäväksi. Syysmuotoisien valkuaiskasvien viljelyllä taas voidaan mm. vähentää hyönteistuhoriskiä ja varmistaa sadon tuleentuminen.
”Syyshärkäpapu on viljelijälle houkutteleva viljelyvaihtoehto ja erityisesti luomuviljelijälle toivottu uusi tulokas viljelykiertoon. Syyshärkäpapu on kuitenkin tuore tulokas, eikä siitä ole juuri vielä viljelykokemuksia”, Sari Iivonen valottaa.
Tulokset hyödyttävät laajemminkin suomalaista maataloutta
Viljelyä monipuolistavien viljelymenetelmien kehittäminen tukee myös tavanomaisen viljelyn sopeutumista ilmastonmuutokseen ja tavoitetta lisätä tuotannon resurssitehokkuutta.
”Palkokasvien viljelyn lisääminen edistää myös tavoitetta vähentää väkilannoitetypen käyttöä. Väkilannoitetypen käytöllä on merkittävä ilmastovaikutus ja väkilannoitteiden käytön korvaaminen osittainkin palkokasvien typen sidonnalla tukee ilmastokestävämpään viljelyyn siirtymistä sekä viljelyn kannattavuutta. Palkokasvien viljelyllä voitaisiin Suomessakin vähentää merkittävästi maatalouden riippuvuutta fossiilisesta energiasta”, Sari Iivonen toteaa.
Luomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla (LuoVaMix) -hanke on Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteishanke, jota koordinoi Luonnonvarakeskus.
LuoVaMix on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma.
Lisätietoja:
LuoVaMix-hankkeen koordinaattori Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus p. 0295 322 882, sari.iivonen@luke.fi