Luomutarkastajaa odotetaan tilalla
Viranomaisten tarkastuksia ei aina odoteta hyvillä mielin. Tilanne on muuttunut esimerkiksi luomutuotannossa.
-Moni tilallinen on sanonut, että jos tarkastaja ei ole vielä käynyt, niin onkohan hän tulossa ja ettei vain ole unohtanut, kertoo agrologi, projektisuunnittelija Brita Suokas Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin toimipisteestä.
Ruralia-instituutti tekee korkeatasoista tutkimusta ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen. Ruralian monitieteisen työn keskiössä on paikallisyhteisöjen kehittäminen, uudistuva ruokaketju sekä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen.
-Kun tarkastaja tulee, viljelijä saa todistuksen siitä, että kaikki on kunnossa. Samalla viljelijä saa käynnistä neuvonnallisia hyötyjä.
Tarkastaja ei saa neuvoa suoranaiseen liiketoimintaan liittyvissä ammatillisissa asioissa.
Eettisyys ja turvallisuus tärkeitä tekijöitä
Luomutarkastajien työ varmistaa sen, että järjestelmä toimii. Riippumaton tarkkailija arvioi sen, onko tuotantomenetelmä luonnonmukaiselle tuotannolle asetettujen vaatimusten mukainen.
-Eli pidetäänkö ne lupaukset, jotka on annettu, kun tuotteita markkinoidaan luomutuotteina. Valvonnan kautta saadaan selville, toteutuvatko luomulupaukset yhteiskunnalle ja kuluttajille. Kuluttajille sen kautta, että ruoka on laadukasta. Ja yhteiskunnalle ympäristöhyötyjen ja eettisyyden kautta; nämä ovat tärkeitä toki myös kuluttajille, sanoo Brita Suokas.
-Tuottajilta on tullut viestiä, että kuluttajat arvostavat tuotteita niiden eettisyyden ja turvallisuuden takia.
Valtuutetun tarkastajan jälkeen vielä valvova viranomainen tarkistaa tilasta tehdyn lausunnon ennen luomumarkkinoinnin sallivan vuosittaisen luvan hyväksymistä.
Luomutuotteiden aitoutta valvovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset eli Ely-keskukset.
Luomuun on kasvava kiinnostus
Vaikka viljelijät jopa odottavat tarkastajan käyntiä ja valvonnan periaatteet ja siihen liittyvät asiakokonaisuudet hyväksytään, ihan kritiikittä ei järjestelmä pääse. Monelle viljelijälle byrokratia aiheuttaa yhä liikaa työtä itse viljelijän ydinosaamisen ohella.
Viime vuonna tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kuusikymmentä prosenttia kotieläintiloista, joilla pellot ovat luomutuotannossa, ja siten tiloilla on jo kokemusta luomuvalvonnassa mukanaolosta, ilmoitti luomueläintuotantoon siirtymisen esteeksi byrokratian ja tarkat säädökset.
Epäilyksistä huolimatta tutkimuksesta ilmenee, että luomutuotantoon siirtymiseen on niin paljon kiinnostusta, että luomueläintuotanto joka tapauksessa laajenee.
-Ja jos tuotannossa jo ollaan, niin silloin varsinkin se jatkuu, sanoo Brita Suokas.
Luomun valvontaluento nähtävissä verkossa
Suomen peltopinta-alasta kymmenisen prosenttia on luomuviljelyssä. Elintarvikekaupan tuotteista luomua on muutama prosentti. Suomessa on tänä vuonna Eviran kokoaman ennakkotiedon mukaan 4255 luomutuottajaa, -viljelijää ja puutarhuria. Viime vuodesta luomuala on kasvanut viisi prosenttia.
Kaikkialla maailmassa, missä luomutuotteita tuotetaan, tuotannon kriteerit ovat perusperiaatteiltaan samat. Euroopassa luomutuotannon tuotantosäännöt on kirjoitettu EU:n luomulainsäädäntöön, jota kaikissa jäsenmaissa on noudatettava oman valvontajärjestelmän pohjana.
Brita Suokas puhui Tutkittua tietoa luomusta -luennolla 20. lokakuuta Mikkelissä. Katso luentotallenne ja luentodiat.
Suokas vetää kaksivuotista Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla -hanketta, joka päättyy ensi vuoden lopussa. Hankkeen tarkoitus on parantaa luomuvalvonnan toimivuutta ja tunnettavuutta sekä luomulaadun arvostusta koko luomuruokaketjussa.
Teksti Kari Kauppinen
Lisää luomuasiaa Valtakunnallisilla Luomupäivillä Mikkelin yliopistokeskuksella 9.–10.11.2015. Ohjelmassa luentoja, keskusteluja, retkiä ja työpajoja.