Luontaiset viholliset voivat alentaa tuholaisten esiintymistä sekä ennaltaehkäistä tuholaisten aiheuttamia vioituksia satokasvustoissa. Lohkoja ympäröivät luonnonkasvustot pystyvät harvoin ylläpitämään tuholaisten torjunnan kannalta riittävää luontaisten vihollisten kantaa. Peltolohkoille kylvettävät kukkivat kaistat tuottavat ravintoa, suojaa ja lisääntymispaikkoja luontaisille vihollisille ja pölyttäjille lisäten pellon monimuotoisuutta.
Luonnonvarakeskus on tutkinut erilaisia kukkivia kaistoja kasvukausilla 2020 – 2021 tavoitteena lisätä tietoa yksivuotisten kukkakaistojen käytännön toteutusmahdollisuuksista vihannestiloilla. Kesällä 2021 tutkittiin myös kasvilajikoostumukseltaan viittä erilaista kukkivien kasvien seosta, joiden kasvu- ja kukintarytmiä sekä houkuttelevuutta luontaisille vihollisille ja pölyttäjille selvitettiin.
Kahdella luomukaalia viljelevällä tilalla on testattu kahtena kesänä puhtaita härkäpapukaistoja, härkäpapu-hunajakukkakaistoja ja härkäpapu-hunajakukka-rehuvirnakaistoja. Viljelijät kylvivät kaistat kaalin istutuksen jälkeen pellon reunoille, päisteisiin ja lohkon huoltokäytäville, jolloin kukkivat kaistat eivät vieneet viljelyalaa itse satokasvilta. Kontrollina toimi lohko, jolle ei kylvetty kukkivaa kasvustoa.
Kolmen kasvilajin seos, härkäpapu-hunajakukka-rehuvirna, on osoittautunut sopivaksi seokseksi, koska kasvuun lähtö on nopeaa ja yhtäaikaista kaikilla kolmella lajilla. Kukinta alkaa 3-4 viikon kuluttua kylvöstä ja kestää pitkään. Härkäpapu ja rehuvirna tuottavat myös lehtihangoissaan kukintojen ulkopuolista mettä, joten luontaisille vihollisille on ravintoa saatavilla jo ennen kukintaa. Kimalaiset ja tarhamehiläiset suosivat eniten hunajakukkaa, kun taas loispistiäiset viihtyivät härkäpavulla. Kesällä 2021 heinäkuun lopulla oli loispistiäisten määrä keltaliima-ansassa kahdeksankertainen kaalilohkolla, jonne oli kylvetty kukkivia kaistoja verrattuna kontrollilohkoon.
Kesällä 2021 kylvettiin samalle lohkolle vierekkäin viittä erilaista kukkivaa kasviseosta 12 metrin levyisinä kaistoina tavoitteena tuottaa tietoa erilaisten seosten kasvurytmistä, kukinnan ajoittumisesta ja kasvustojen houkuttelevuudesta pölyttäjille ja luontaisille vihollisille. Tietoa ja tuloksia näistä kaistoista sekä tiloilla tehdyistä kukkivien kaistojen kokeiluista kerrotaan mm. Luomupäivillä Seinäjoella 12.11.2021.
Video kukkivista kaistoista.
Teksti Pirjo Kivijärvi, Luke.