Nutrients –julkaisun laajassa kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin vanhojen viljalajikkeiden (engl. ancient grains) ravitsemuksellisiin ja terveydellisiin vaikutuksiin. Tutkimus suoritettiin osana laajempaa Euroopan komission rahoittamaa CERERE2020-hanketta (CEreal REnaissance in Rural Europe). Hankkeessa oli edustettuna yhdeksän EU:n valtiota, ja se toteutettiin yhteistyönä kolmentoista eri tahon kanssa, noudattaen EU:n monitoimijalähestymistapaa (multi-actor approach). Kyseisen osallistavan menetelmän mukaisesti tutkimuksen osapuolina tulee olla akateemisten instituutioiden lisäksi ammatinharjoittajia. Mukana projektissa oli yliopistoja, tutkimusinstituutteja, maanviljelijäverkostoja sekä viestintäalan ja neuvontatyön ammattilaisia. Tieteellinen päävastuu oli Firenzen yliopistolla.
Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä ja nivoa yhteen ajankohtaisten tutkimuksien tuloksia, joissa vanhojen viljalajikkeiden vaikutuksia terveydelle ja ravitsemukselle on tutkittu.
Tutkimusmenetelmät
Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Ensimmäiseksi koottiin aineisto, jonka jälkeen aineisto seulottiin ja viimeiseksi aineisto analysoitiin sisällöltään. Hakusanojen valinta suoritettiin kaikkien projektin jäsenien läsnäollessa: kaikki saivat ehdottaa sanoja, ja myöhemmässä vaiheessa hakusanoja karsittiin ja nivottiin yhteen. Tiedonhakuun käytettiin PubMed ja Scopus -tietokantoja. Seulonta suoritettiin ensin otsikoiden perusteella, ja sitten abstraktien perusteella. Lopuksi artikkeleille suoritettiin sisällönanalyysi. Ensimmäisen vaiheen etsintä toi 609 osumaa, ja toisen vaiheen jälkeen artikkeleita oli jäljellä 272. Näistä abstraktien perusteella valittiin 100, joista osa pudotettiin vielä metodologian ja relevanssin perusteella. Lopullinen sisällönanalyysi käsitti 48 artikkelia.
Vanhojen viljalajikkeiden havaitut terveysvaikutukset monipuolisia
Laajan kirjallisuuskatsauksen tuloksena vanhojen viljalajikkeiden käytölle löytyi useita terveysvaikutuksia. Terveysvaikutuksia on testattu eläin- sekä ihmiskokeissa seuraavin tuloksin.
Vanhojen viljalajikkeiden todettiin madaltavan veren insuliinitasoja. Kamut-vehnästä valmistettujen tuotteiden käytön huomattiin madaltavan verensokeria ja insuliinitasoa sekä terveiden että diabeetikoiden kohdalla. Täysjyvävehnän ja ohran todettiin vähentävän LDL-kolesterolia ja triglyseridejä. Sama vaikutus todettiin myös vanhoilla viljalajikkeilla. Etenkin Kamut-vehnän ja vanhojen vehnälajikkeiden “Verna”, “Gentil Rosso” ja “Autonomia B” todettiin huomattavasti parantavan kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasoja. Tämän lisäksi täysjyvä- ja vanhojen viljalajikkeiden ruokavaliolla todettiin olevan myönteisiä vaikutuksia erilaisten oksidatiivisen stressin ja tulehdusparametrien suhteen. Myös ärtyneen suolen oireyhtymästä (IBS, irritable bowel syndrome) kärsivien oireet olivat huomattavasti lievempiä ruokavaliointerventiossa, jossa koehenkilöille tarjottiin kamut-vehnäpohjaisia elintarvikkeita tavanomaista vehnää sisältävien elintarvikkeiden sijaan.
Uusin menetelmin mielenkiintoisia tuloksia vanhoista viljalajikkeista
Tekijöidensä mukaan tämän tutkimuksen tärkein anti oli kirjallisuuskatsauksen suunnittelussa käytetty osallistava menetelmä, joka mahdollisti laajan asiantuntijajoukon osallistumisen. Koska kaikki projektin jäsenet olivat mukana päättämässä artikkelien hakusanoista, oli kyseisen raadin kiinnostuksella selkeä vaikutus lopulliseen sisällönanalyysiin päätyneiden artikkelien aihepiireihin. Tämän takia tulokset keskittyvät tiettyihin lajikkeisiin, joita on käytetty kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa.
Tutkimuksessa ei eritelty vanhoja viljalajikkeita luonnonmukaisen ja tavanomaisen tuotantotavan mukaan, joten valitettavasti luomuviljoihin kohdistettuja tuloksia ei ole. Näin ollen kirjallisuuskatsauksen tuloksia ei voida pitää täysin kattavina. Suuntaa-antavasti voidaan kuitenkin todeta, että vanhoilla viljalajikkeilla todettiin tärkeitä terveyden kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia, joiden avulla ne voivat vaikuttaa lieventävästi useiden kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, liikalihavuuden ja tiettyjen syöpien, riskiin.
Alkuperäinen artikkeli:
Sofi, F. et al. 2018. Health and Nutrition Studies Related to Cereal Biodiversity: A Participatory Multi-Actor Literature Review Approach. Nutrients, 2018, 10.9: 1207.
http://cerere2020.eu//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2018/11/CERERE_Nutrients.pdf
Teksti: Juha-Pekka Järvinen