Arkinen kauppareissuni alkaa useimmiten hedelmien punnituksella. Tällä kertaa en ollut kiiruhtamassa punnitusvaa’alle ensimmäisenä, sillä vanhempi mies oli ehtinyt ennen minua napata tertun luomubanaaneja ja etsi katseellaan tuotteen koodinumeroa.
Älä nyt sitä luomua ota! Ota tavallista banaania, kajahti huudahdus korviimme takavasemmalta. Vanhempi mies sai ohjeistusta valintoihinsa kauppareissulle mukaan lähteneeltä mieheltä, ehkä pojaltaan. Luomubanaaniterttu vaihtui tavalliseen banaaniterttuun ennen punnitusta, ja minä jäin mielessäni pohtimaan tavallisuutta.
Tavallinen on keskiverto, jokapäiväinen, yleisin, eikä erityisen merkittävä. Luomu on erityinen, sertifioitu tuote ja banaanin kohdalla myös hieman kalliimpi. Ulkoisesti luomubanaania ei ”tavallisesta” banaanista erota ja erityisyys hyllyllä näyttäytyy luomumerkintöinä ja korkeampana hintana. Epäilen, että tässäkin tapauksessa tavallisen valintaa ohjasi ainoastaan edullisempi hinta.
Monilla luomukuluttajilla hintaa merkittävämmäksi asiaksi nousee tuotantotapa. Banaani on ollut pitkään suosituin suomalaisten ostama luomutuote, joten luomukuluttajille se on kovin tavallinen tuote. Luomubanaania on tarjolla myös ruokapalveluissa. LUT yliopiston tutkijat ovat tuoreessa julkaisussaan (s. 18) tarkastelleet Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden hankkimien banaanien luontojalanjälkiä.
Banaanien viljely tapahtuu alueilla, jossa maankäytöllä on suuri vaikutus lajikatoon. Kun luomubanaanin luontojalanjälkeä verrattiin tavanomaisen banaanin luontojalanjälkeen, havaittiin että luomubanaanin tuotannon luontoa kuormittava vaikutus oli alhaisempi. Luomubanaanin tuotanto vaatii enemmän maata, mutta tuotannossa huolehditaan maan kasvukunnosta ja käytetään vähemmän ympäristöä kuormittavia kemikaaleja. Eikö tavallisen valinnan pitäisikin olla se, jolla on vähiten haitallisia vaikutuksia ympäristöön?
Se puhetapa, jolla määrittelemme tavallisuutta ja teemme erontekoa muuhun vaikuttaa käyttäytymiseemme. Ruoka-alalla puhutaan murroksesta lautasella. Murros tarvitaan myös käsitteissä ja puhetavassa. Niin kauan, kun sanoitamme, että halpa on tavallista ja ympäristöystävällinen on erityistä, on vaikeaa uskoa, että suurta murrosta tapahtuu lautasellakaan.
Luomualan kehittyminen Suomessa on riippuvaista kotimaan luomumarkkinan kehityksestä. Viime vuosina Suomen luomumarkkinan kehitystä on ollut apeaa seurata, mutta viestit Euroopan luomumarkkinan piristymisestä luovat toivoa Suomessakin.
Suomalaisten luomutuottajien kannalta banaania merkityksellisempää on se, kuinka tavallisena valintana kuluttajat kokevat kotimaisen luomumaidon, -lihan, -kasvikset ja -viljatuotteet. Tarvitaan lisää ymmärrystä ja tutkimustietoa kuluttajien mielikuvista ja luomun asemasta koko ruokajärjestelmässämme, jotta luomutuotteen valinnasta kaupassa tulee ihan tavallista.
Teksti: Sari Iivonen, Luomuinstituutin johtaja